Helsinkiläiset muotoilijat ja kaupungin vaikuttajat jakoivat tarinansa ja ajatuksensa Design Districtin haastattelupäivässä Helsinki Design Weekillä. Päivän aikana selvisi esimerkiksi, että Pauliina Aarikka päätyi perheensä yrityksen muotoilijaksi ja jatkajaksi vasta saatuaan Aarikkaan riittävästi etäisyyttä Lontoon opintovuosina, ja että monesti palkitun muotoilija Mikko Laakkosen opintopolku kulki soitinrakentamisen kautta.
Tähän artikkeliin on koostettu haastattelujen parhaat palat ja loppukaneetit Liisa Riskin, Irene Kostasin, Pauliina Aarikan ja Piia Lehtisen haastatteluista. Sarjan toisessa artikkelissa koostetaan Seppo Kohon, Mirkku Kullbergin, Lina Ledenin ja Jérémy Miklitarianin haastattelut ja ajatukset.
Muotialan työt Lontoossa antoivat kimmokkeen Riskille
Lontoossa muotialalla työskentely antoi muotisuunnittelija Liisa Riskille kimmokkeen oman, hitaampaa ja kestävämpää muotia edustavan merkin perustamiselle. Lopputuloksena syntyi Riski Studio, jonka ensimmäinen oma myymälä Merimiehenkatu 27:ssä on Design Districtin uusimpia jäseniä.
Liisa kertoi suunnittelemiensa vaatteiden olevan naisellisia leikkisällä tavalla ja laadukkaista materiaaleista toteutettuna siten, että vaate mukautuu tilanteen mukaan koti-illasta kokoushuoneeseen. Riski-merkin estetiikkaa kuvaillessaan Liisa vertaa kahden eri kotimaansa vaikutteisiin: brittiystävät näkevät tuotteet suomalaisen pelkistettyinä, kun taas suomalaiset näkevät brittivaikutteita. Liisa toteaakin molemmissa havainnoissa piilevän puolet totuudesta.
Irene Kostas ammentaa kansainvälistyvään muotimerkkiinsä kahdesta kulttuurista ja musiikista
Suomalais-kreikkalainen muotisuunnittelija Irene Kostas on palkittu ja noteerattu Design District Helsingissäkin nopeasti kansainvälistyvästä muotimerkistään Onarista, joka on kolmessa vuodessa levittänyt kymmenen maan tasokkaimpiin tavarataloihin ja kansainvälisen muotisuunnittelun erikoisliikkeisiin. Ennen muotimerkkiään Irene tunnettiin kuitenkin paremmin dj:nä ja radio-ohjelman luotsaajana, jonka Onar-klubi-illat yhdistivät etnisiä vaikutteita modernistiseen, koneelliseen äänimaailmaan.
Irenen musiikkimaku on säilynyt ja ura dj:nä Flow-festivaalia myöten edelleen hyvin aktiivinen. Silti Onar-muotimerkille ja omalle myymälälle Helsingin Erottajalla on riittänyt ideoita ja aikaa.
Onarin vaatteissa näkyy sama modernin ja perinteisen kohtaaminen, josta Irene kertoo innostuvansa myös musiikissa. Tekstiilien kohdalla vain etninen musiikki vaihtuu kädentaitoihin ja käsityöperinteisiin, ja modernistinen äänimaailma plastisiin väreihin ja graafisiin muotoihin.
Haastattelussa analyyttinen Irene Kostas kuvailee luovaa työtään yhtä aikaa niin syvällisesti ja tarkasti, että eteläkreikkalaisen ja pohjoissuomalaisen kulttuurin sulautuminen joksikin täysin uudeksi kuulostaa juuri niin kirkkaalta ja omaleimaiselta kuin Onar on. Kulttuuritaustan lisäksi luovuuden ja analyyttisyyden yhdistyminen tuntuvat rakentaneen niin Irene Kostasin musiikille kuin muodillekin vahvan, oman selkärangan.
Pauliina Aarikka tarvitsi etäisyyttä arvostaakseen perheen yritystä
Aarikan muotoilijan Pauliina Aarikan äiti Kaija Aarikka perusti aikoinaan yrityksen saatuaan paljon kyselyitä puunapeista, jotka hän oli valmistanut muotisuunnittelijan lopputyönä tekemäänsä pukuun. Muotiura vaihtui puutuotteisiin keskittyvään muotoiluyritykseen, ja Aarikan tarina oli alkanut.
Pauliinalle työskentely perheen yrityksessä ei ollut lapsuuden unelma, mutta taidekasvatuksen opiskelu Lontoossa antoi tarvittavan etäisyyden ja synnytti uudenlaisen arvostuksen vanhempien luomaa yritystä kohtaan. Suomeen palattuaan Pauliina Aarikka on tehnyt koko työuransa ja elämäntyönsä Aarikassa – ensin äitinsä assistenttina ja myöhemmin pääsuunnittelijana.
Pauliina paljastaa, etteivät hänen ”puisevat” ideansa ota loppuakseen, vaikka niiden syntymiseksi ja hiomiseksi joutuu edelleen tekemään töitä. Hän myös lupaa, että puu pysyy Aarikan pääasiana.
Leikkisästi Pauliina paljastaa laskevansa iltaisin nukkumaan mennessään puisia lampaita. Yritys on siirtynyt uusille omistajille, mutta Aarikka on ja pysyy Pauliina Aarikan elämäntyönä yhtä lailla ja silti eri tavalla kuin se oli sitä hänen äidilleen.
Piia Lehtinen povaa Design District Helsingille vahvistuvia kansainvälisiä suhteita ja uskollisuutta paikallisverkostolle
Piia Lehtisellä on monta titteliä. Design District Helsingin hallituksen puheenjohtajuuden lisäksi hän työskentelee Designmuseon yhteistyöpäällikkönä ja on lisäksi Designmuseon isännöimän Design Clubin perustaja.
Lehtinen toteaa Design District Helsingillä olevan tärkeä rooli kaupungin pysyvänä muotoilun tarjontana, kun taas Helsinki Design Week ja muut festivaalit tuovat ohjelmallaan ja ajankohtaisuudellaan tapahtumallista sisältöä.
Kansainvälinen kiinnostus Design District Helsinkiä kohtaan on vuosien varrella vain kasvanut. Yhdistys konsultoi, opastaa tai aikatauluttaa Helsinkiin saapuvia mediavieraita, paikallista mediaa ja bloggareita helpottaakseen lehdistöä Helsingin kiinnostavan muotoilun löytymisessä osana ydintehtäviään.
Myös kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön on kasvanut, ja Piia Lehtinen kertookin Design Districtin olevan esimerkiksi tulevalla viikolla kutsuttuna ja edustettuna kolmessa kansainvälisessä muodin tai muotoilun tapahtumassa: Eleven Festival, Budapest Design Week ja Première Vision Paris. Yhdistykseltä myös pyydetään opastusta vastaavien luovien alojen verkostojen perustamiseksi muihin toimintaympäristöihin ja kaupunkeihin. Suomessakin yhdistyksen vaikuttavuus ja näkyvyys on kasvanut, josta esimerkkinä Lehtinen mainitsee Design Districtin sisustaneen koko kuluvan vuoden ajan Huomenta Suomen studion verkoston muotoilijoiden tuotteilla.
Design District Helsingin tulevaisuudelta Piia Lehtinen odottaa edelleen uusia ja tiivistyviä yhteistyösuhteita, mutta toisaalta myös paikallisuuden ja Helsingin muotoilijoiden keskinäisen verkoston konkreettisuuden säilymistä.
Haastattelija, kuvat & artikkeli: Minna Särelä
