WOVEN WASTE2 – hukkakankaita hukkakankaista

Aija Lundahl 2021–2022

Woven waiste on tarina siitä kun kaikkea ei voi itse päättää. Se on tarina tavarasta, joka on tiellä, turha, tarpeeton, hukkaa. Se on tarina tavoitteesta tehdä tavallisia kankaita. Se on kunnianosoitus ammattilaisille, yhteistyölle tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Niiden kanssa, jotka osaavat ja jotka joustavat, uskaltavat. Se on tarina siitä, miten tuotosten tulva on loputon ja niiden hyödyntäminen mahdollisuuksia täynnä. Siis kankaita ja kankaista.

Tein Woven waste -tuotekehitysprojektin tavoitteena tuottaa reippaassa tahdissa mahdollisimman monenlaisia kankaita ties mihin tavanomaisiin tarkoituksiin ja käyttämällä mahdollisimman paljon kaikkea olemassa olevaa materiaalia, erityisesti turhaa ja hukkaa. Lähtökohtana oli kutomakoneen loimi, vanha, laaduton, kelvoton. Se oli löydettyä, raakaa materiaalia vailla tarkoitusta. Raaka-aineen muuttaminen tekemisen ja taidon kautta käyttökelpoiseksi, laadukkaaksi materiaaliksi oli se näyttö, johon pyrin.

Vauhtiin pääsin reippaissa sidos- ja väriyhdistelmissä ja kangaspino kasvoi. Lointa kutomakoneessa, noin 500 metriä, riitti pitkälle. Kangaspino generoi uutta ja inspiroiduin langasta, sen monimuotoisuudesta, muutoksesta sidoksissa, viimeistelyn ihmeistä ja lämpimistä fiiliksistä kutomakonetta kohtaan. Sen mahdollisuuksien ymmärtäminen ja koneenkäyttötaito olivat olennaisia. Olennaista projektissa oli Tate-teamin, huippuammattilaisen, Arton työ: loimitukin laittaminen kutomakoneelle työläine valmisteluineen ja ongelmanratkaisut erilaisten sidosten ja lankalaatujen vaihtokohdissa. Tate-teamin Tarjan työ ajoitusten suunnittelussa ja joustavuudessa. Kutomakone ei ollut vain kone, se oli työkalu, jossa olin vastuussa tehtävän ja tuotoksen muodosta ja laadusta. Kone ei sitä itsekseen tee. Projektin touhua voit katsoa Saku Kankaanpään koostamana näyttelyvideona ja sivuilla https://wovenwaste.art/

Koska kankaita syntyi paljon, pyysin mukaan kankaiden tuotteistamiseen yhteistyökumppaneita, huippuammattilaisia. He eivät voineet enää vaikuttaa kankaiden laatuun tai ulkonäköön. Tästä lähtökohdasta Tella loi lakit, Nellinoora kehitti kengät, kelpman textile toteutti tyynyt ja Huihui hurautti hameita ja huivit.

Kangasta, hukkakangasta, vailla tarkoitusta on silti käsillä paljon. Mitä sinä tekisit, mihin käyttäisit? Kirjoita kommentti näyttelyn vieraskirjaan.

Taito Galleria
CraftCorner Helsinki
Eteläesplanadi 4
Avoinna ma–pe 10–17, la 10–17.

TÄRKEÄÄ

Jean-Jacgues Rousseau teoksessa Vasara ja hiljaisuus (Siukonen, J 2011)

”Mitä hyödyttää käyttää kutojien ja kivenhakkaajien ammattiin järjellisiä ihmisiä. Ehkä ei hyödytä, ja siksi kutominen ja kivenhakkaajien on ulkoistettu kaukaisiin maihin. Ajatellaan, että ajatuksen valmistuttua sen voi toteuttaa se joka tekee sen edullisesti. Onko itse työläästi tekemisessä mitään järkeä? Ratkaiseeko lopputulos mitään? Vastaus riippuu siitä mitä lopputuloksella tarkoitetaan. Koneet ja ne järjettömät ihmiset tekevät sellaista jota keksimme pyytää. Pyydämme pyöreän ja pyöreä tulee. Mutta tekeminen tekee jotakin myös tekijälleen.”

KUKA AIJA

Tuotekehitysorientoitunut tekstiili- ja muotoiluammattilainen, suunnittelija, toteuttaja, tuottaja, yrittäjä, opettaja.

aija.lundahl@gmail.com  I 0407037374  I Tampere I Suomi

https://www.finnishdesigners.fi/portfolio/aija.lundahl 

https://huihui.fi

https://www.facebook.com/huihui.fi/

https://www.instagram.com/huihuitextile/

KENEN KANSSA

Huihuitextile I Tate-Team I

Tella I Nellinoora Shoes I kelpman textile

Saku Kankaanpää

TAIKE I Greta ja William Lehtisen säätiö I

MITÄ MYYTÄVÄÄ

Näyttelyn kankaat ja tuotteet ovat myytävänä. Materiaalina kaikissa on puuvilla, villa ja kierrätyskuitujen (villa, silkki, mohair) yhdistelmiä. Kankaat soveltuvat huoviksi, huiveiksi, vaatteiksi, asusteiksi. Tai mihin ikinä tarvitset lämmintä, pehmeää, pitkäikäistä materiaalia tai vain hyvää mieltä tuottavaa väriläiskää. Näitä kankaita ei saa lisää. Tämä on tässä. Kankaisiin saa koskea ja tuotteita saa sovittaa.