Design District Helsinki – Designkortteli ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Design District Helsinki – Designkortteli ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on:

Lisätä designalan yritysten ja muiden toimijoiden tunnettuutta luomalla designalan yritysten,
muiden toimijoiden ja designtoimintojen keskittymä Helsinkiin Kolmikulma- eli Dianapuistoa ympäröivälle alueelle. Dianapuiston ympäriltä Designkortteli ulottuu Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren ja Ullanlinnan suuntaan. Tarkkaa rajaa korttelin ympärille ei tehdä vaan alue elää ja kehittyy toimijoidensa myötä.

Pyrkimyksenä on tehdä alue tunnetuksi designkorttelikokonaisuutena ja luoda mielikuvaa alueesta innovatiivisena toiminta-alueena. Tarkoituksena on myös kehittää designkorttelin alueen eri toimijoiden yhteistoimintaa ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

Yhdistys organisoi alueen toimijoiden välistä yhteistyötä, designkorttelialueen markkinointia, järjestää muotoiluun ja muihin luoviin aloihin liittyviä yleisö- ym. tapahtumia ja teemapäiviä sekä alueen esittelykierroksia, järjestää toimialaansa liittyviä oheistapahtumia erilaisten tapahtumisen kuten urheilukilpailujen, kokousten, kaupunkitapahtumien ym. yhteydessä sekä järjestää toimialaansa liittyviä teematapahtumia. Yhdistys voi toteuttaa tarkoitustaan yhteistyössä matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa.

Yhdistys voi myös tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja viranomaisille, oppilaitoksille, kiinteistönomistajille ja muille tahoille designtoimintojen kehittämisestä ja edistämiseksi designkorttelin alueella sekä alan toimintojen sijoittamisesta ao. alueelle.

Yhdistys ei harjoita liiketoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota siihen osallisille eikä sen toiminta muutenkaan ole laadultaan pääasiallisesti taloudellista.

Yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys:
– Voi hankkia varoja järjestämällä designalaan liittyviä tai muuten toimintaansa tukevia kulttuuri -, juhla – yms. tilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia sekä
– Voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, yhtymä, yhdistys tai säätiö, joka harjoittaa liike – tai ammattitoimintaa luovan talouden alalla (esimerkiksi design-, galleria-, museo-, sisustus-, antiikki-, muoti- (vaatteet, kengät, korut), tai ravintola-, kahvila-, hotelli-, mainos-, arkkitehtitoimisto-, tai muu suunnittelutoimistoalan liike- tai muuta toimintaa tai näitä tukevaa toimintaa) Helsingissä tai joka omistaa kiinteistön tai liike- tai toimitilaa Helsingissä.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, yhtymä, yhdistys, kunta tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa tai joka omistaa Helsingissä kiinteistön tai toimitiloja. Kannatusjäsenyys oikeuttaa näkyvyyteen Design District Helsingin yhteisviestinnässä ja materiaaleissa.

Jäseneksi liittyvän varsinaisen tai kannatusjäsenen tulee lisäksi hyväksyä yhdistyksen säännöt ja tarkoitus.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua yhdistyksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiminnanjohtajalle, hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Eroa tulee hakea viimeistään kuukautta ennen seuraavan laskutuskauden alkamista. Jäsenyyden irtisanominen astuu voimaan seuraavan laskutuskauden alkaessa vuoden alussa 1.1.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsen-, toiminta- tai muun yhdistyksen sääntöjen perusteella määrättävän maksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsen, joka lakkaa harjoittamasta liike- tai muuta toimintaa designkorttelin alueella voi halutessaan muuttaa varsinaisen jäsenyytensä kannatusjäsenyydeksi.

5. Jäsenmaksu ja muut maksut

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Jäsenmaksu voidaan porrastaa vuosikokouksen päätöksellä jäsenen designkorttelin alueella harjoittaman toiminnan laajuuden mukaan esimerkiksi työntekijämäärän tai liiketilan koon mukaan.

Yhdistyksen kokous voi päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä. Ylimääräinen jäsenmaksu on maksettava yhdistyksen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.

Samalla brändillä voi olla useampia toimipisteitä Design District Helsingin alueella. Jäsenyyttä pitää hakea kullekin liikkeelle erikseen. Mikäli DDH:n jäsen hakee jäsenyyttä saman brändin alaisuudessa toimivalle liikkeelle, tämän toisen liikkeen jäsenmaksu on -50 % normaalista vuosittaisesta jäsenmaksusta.

6. Hallitus

Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 5 ja enintään 8 muuta varsinaista jäsentä. Hallitukselle voidaan tarvittaessa nimetä yksi tai kaksi varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi, eli 1.1.-31.12. Hallitus valitaan syksyn sääntömääräisessä vuosikokouksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksellä voi olla toiminnan- tai toimitusjohtaja, jonka valitsee ja erottaa hallitus. Hallitus valitsee yhdistykselle muut tarvittavat toimihenkilöt sekä perustaa yhdistyksen toiminnan edellyttämät toimikunnat ja työryhmät.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja yksin sekä kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

Hallitus voi myöntää oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin tai yhdessä toisen nimenkirjoittajan kanssa yhdistyksen toimihenkilölle.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi−toukokuussa ja syyskokous syys−marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kukaan ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla useamman kuin yhden äänioikeutetun puolesta.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostina lähetyillä kirjeillä.

11. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastaja ja tarvittaessa ääntenlaskijat
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastaja ja tarvittaessa ääntenlaskijat
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet ja perusteet
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksiin käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

13. Erimielisyydet

Yhdistyksen ja jäsenen tai jäsenten väliset erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan rajoita jäsenen oikeutta käyttää yhdistyslain suomia kannekeinoja.

Yhdistykselle suoritettavia maksuja koskevat erimielisyydet ja perintätoimet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Säännöt päivitetty viimeksi syyskokouksessa 2020.