Käsillä elävä perintö -näyttely

Aina kun teemme käsitöitä, kudomme, taomme, neulomme, veistämme, ylläpidämme käsityökulttuuria. Käsillä elävä perintö -näyttelyssä esitellään yhdeksän erityistä käsityötaitoa, jotka on nimetty Unescon sopimukseen perustuvaan aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Näiden käsityötaitojen takana on laajat yhteisöt, jotka aktiivisesti ylläpitävät ja kehittävät käsityön elävää perintöä.

Käsityötaitojen elävä perintö siirtyy sukupolvelta toiselle, samalla perintö kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Elävät perinteet yhdistävät ihmisiä, vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta ja uudistavat käsityökulttuuria ajassa.

Näyttelyssä esitellään kansallisesta käsityötaitojen luettelosta:
• hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen
• kansallispuvun valmistaminen
• Korsnäsin paidan valmistaminen
• kengän käsityömäinen valmistus
• lasinpuhallus
• ryijyperinne
• räsymaton kudonta
• Tommi-puukon valmistaminen
• vesilahtelainen ryijyperinne

Käsillä elävä perintö -näyttelyn on koonnut Taitoliitto, joka on Unescon akkreditoima aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestö. Käsityön elävän aineettoman kulttuuriperinnön esitteleminen liittyy järjestön tehtävään suomalaisen käsityökulttuurin edistäjänä. Näyttelyn tarkoitus on tehdä tunnetuksi yhteisöissä tehtävää elävän käsityöperinnön työtä ja esitellä käsityöperinteitä, jotka ovat yhteisöille merkityksellisiä.

Kuva: Oikealla hailuotolainen tikkuröijy, yläkuva Taito Pohjois-Pohjanmaan perinnemallista sovellettu tee itse -neulepaketti, kuvaaja Harri Tarvainen. Alakuva Hailuodon topoteekki, Mattilan kotiarkisto. Oikealla räsymaton kudonta, yläkuva kuvaaja Hilja Mustonen, alakuva Kansallismuseon kuva-arkisto.

Näyttely on avoinna ti–pe 10–18, la 10–17.

Elävän perinnön wikiluettelo

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksessa keskiössä ovat perinteitä harjoittavat yhteisöt. Sopimus on kansainvälinen, ja sen tavoitteena on edesauttaa yhteisöjä ylläpitämään perinteiden elinvoimaisuutta sekä lisätä tietoisuutta elävän perinnön merkityksestä. Yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on allekirjoittanut jo 178 valtiota. Unescon sopimus velvoittaa siihen liittyneitä valtiota ylläpitämään luetteloita aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä elävän perinnön ylläpitämisen käytäntöjä.

Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, jonka ylläpitämän Elävän perinnön wikiluettelon avulla luettelointi on järjestetty. Wikiluettelossa esitellään perinteitä, taitoja ja käytäntöjä, jotka ovat tärkeitä isoille tai pienille yhteisöille. Yhteisöt voivat wikiluettelossa kertoa oman elävän perintönsä taustoista sekä miten he sitä ylläpitävät ja välittävät eteenpäin. Myös luettelo on elävä; se on asiakirja, jota täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. Wikiluettelossa on tällä hetkellä (kevät 2021) 32 käsityötaitojen elävän perinnön kohdetta.

Wikiluettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia kansalliseen elävän perinnön luetteloon. Kansalliseen luetteloon hyväksytyksi tuleminen on tunnustus yhteisöjen tekemälle elävän perinnön työlle ja mahdollisuus saada näkyvyyttä paikallisesti merkitykselliselle kulttuuriperinnölle. Kansallisessa luettelossa on tällä hetkellä 11 käsityötaitojen elävää perinnettä.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sekä kansalliseen luetteloon otettavista kohteista että Unescon luetteloihin tehtävistä ehdotuksista.

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/

https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi